Kategoria: Yleinen

Tekoja Suomen hyväksi -opetus ja kulttuuri

Sivistys + Kokoomus = leikkaukset. Tämä tulee tällä hetkellä monelle päälimmäisenä mieleen, jos asiaa ei tarkastele yhtään tarkemmin.

Historiaan peilaten Kokoomus on ollut puoleista aina se, jolle sivitys on ollut kaikki kaikessa. Jopa pyhä lehmä, monen muun puolueen mielestä. Tuo osaaminen ja tahtotila ei ole poistunut puolueesta leikkausten mukana, varsinkaan kun koulutusleikkaukset olivat osana suurempaa, Smolnan hallitusneuvotteluissa sovittua talouden sopeutusta joka koski kaikkia sektoreita.

Smolnan jälkeen Kokoomukselle oli selvää, että leikkauksista huolimatta suomalaista sivistystä voidaan kehittää. Seuraavassa listataan muutamia Kokoomusjohtoisen opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamia muutoksia joita on tehty ja tullaan tekemään tämän hallituskauden aikana.

KOULUTUS

  • Peruskoulun uudistus: Uusi OPS otettiin käyttöön kouluissa syksyllä. Peruskoulun uudistamiseen ohjataan 90 miljoonaa euroa, jolla mm. rahoitetaan uutta pedagogiaa ja uusia oppimisympäristöjä. Jokaiseen peruskouluun tulee tutoropettaja, joka tukee muita opettajia uusien oppimisympäristöjen käyttöönotossa.
  • Ammatillisen koulutuksen reformi: Reformin lainsäädäntö astuu voimaan vuonna 2018. Opiskelijoille rakennetaan yksilöllisemmät opintopolut, ja oppilaitoksissa ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista yhdistetään, mm. koulutussopimuksen avulla. Hallintoa ja byrokratiaa kevennetään tarjoamalla oppilaitoksille lisää vapautta järjestää koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan.
  • Varhaiskasvatuksen maksut alennettiin pientuloisilta 2-3 hengen perheiltä. Maksualennukset tulevat voimaan 1.3.2017. Esim. 1 aikuisen ja 2 lapsen perheeltä, jonka tulot ovat 2200€/kk, kuukausimaksu laskee 88 eurosta 27 euroon.
  • Liikkuva koulu: Jokaiselle peruskoululaiselle tuodaan tunti liikuntaa päivässä mm. liikunnallisin oppitunnein, koulumatkaliikunnalla tai järjestämällä liikuntaa koulujen iltapäiviin yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Kuntia tuetaan tässä 21 miljoonalla eurolla.
  • Koulutussopimus: Joustavampi keino suorittaa ammatillinen tutkinto, joka tukee tutkinnon suorittamista loppuun ja työllistymistä. Tämän lisäksi oppisopimuksesta työnantajile aiheutuvaa hallinnollista taakkaa kevennetään.
  • Opettajankoulutuksen kehittäminen: Yli 60 miljoonan euron lisäpanostuksien tavoitteena on tukea opettajiemme ammattitaidon vahvistamista, jotta koulutuksemme on jatkossakin maailman kärkiluokkaa. Jokaiselle opettajalle taataan mahdollisuus läpi työuran jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.
  • Kieltenopiskelun voi aloittaa jo ensimmäiseltä luokalta. Varhaisemman kieltenopiskelun kokeilut on käynnistetty. Kokeiluja voidaan laajentaa myös varhaiskasvatukseen.
  • Korkeakoulujen koulutusvienti: Suomi on koulutuksen kärkimaita, ja osaamisemme kiinnostaa eri puolillla maailmaa. Koulutusvienti mahdollistettiin sallimalla lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville.
  • Maahanmuuttajien koulutuspolkuja nopeutetaan ja osaamistarpeisiin vastataamista uudistetaan. Tehokkuudella vältetään päällekkäisiä tai hyödyttömiä koulutuksia. Aikuiset ja lapset oppimiseen ja työllistymiseen tähtäävälle polulle.
  • Aikuisten perusopetus uudistetaan: Aikuisten perusopetukseen luodaan henkilökohtaisiin osaamistarpeisiin perustuva malli, jossa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opintosuunnitelmaan voidaan sisällyttää esimerkiksi ammatillisia opintoja sekä työelämään tutustumista. Lakimuutokset on hyväksytty ja uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan 2018.
  • Lastentarhanopettajien koulutusmäärää nostetaan merkittävästi ja pysyvästi. Varhaiskasvatus on tavoitteellista, pedagogista toimintaa. Eläköitymisen myötä lastentarhanopettajista alkaa olla pulaa ja koulutusmääriä lisätään kolmanneksella.
  • Korkeakoulujen valintakoemenettelyn uudistus: Korkeakoulut luopuvat vuoteen 2018 mennessä pitkää valmentaumista edellyttävistä pääsykokeista, jotka aiheuttavat ei-toivottuja välivuosia. Soveltuvilla aloilla siirrytään valtakunnalliseen yhteishakuun ja yhteisvalintaan. Yo-tutkintoa kehitetään vastaamaan paremmin korkeakoulujen tarpeisiin.
  • Korkeakouluopetuksen digitalisaatio: Oppimisympäristöjä vahvistetaan ja ympärivuotisen opiskelun mahdollisuuksia parannetaan. Nuorten tutkijoiden tieteen tekemistä edistetään. Kokonaisuuteen käytetään 105 miljoonaa euroa vuosina 2017-2018.
  • Innovaatio- ja palveluseteli: Setelin avulla lähennetään elinkeinoelämää ja korkeakouluja kannustamalla pk-yrityksiä yhteistyöhön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Setelillä voisi esim. ostaa uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvää tutkimusta ammattikorkeakoululta.
  • Korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä koulutustaan vastaavaan työhön edistetään. Osa korkeakoulujen rahoituksesta myönnetään sillä perusteella, että opiskelijat työllistyvät koulutustasoa vastaavasti.
  • Rasismi ja vihapuhe: Ehkäisyyn panostetaan sekä yhteiskunnallista osallisuutta edistetään. Hallitus hyväksyi Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelman, joka läpäisee koko koulutuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan kentät.

 

KULTTUURI

  • Tuotantokannustin: Kansainvälisiä elokuvia ja tv-tuotantoja houkutellaan Suomeen AV-alan tuotantokannustimella. Sen puuttuminen Suomesta on karkoittanut ulkomaisia tuotantoyhtiöitä ja ajanut kotimaisetkin ulkomaille.
  • Kirjailijoiden lainauskorvaukset: Korvaukset yleisistä kirjastoista ja tiedekirjastoista korotetaan pohjoismaiselle tasolle. Näin maksetaan reilu korvaus teoksensa julkiseen käyttöön luovuttaville tekijöille.
  • Turvapaikkahakijanuorten vapaa-ajan tukeminen: Hallitus on päättänyt yli miljoonan euron tuesta ja rahoituksen jatkumisesta myös tulevina vuosina.
  • Peruskoululaisten aamu- ja iltapäivien harrastusmahdollisuuksiin panostetaan. Lastenkulttuurin kärkihankkeen osana lapsilta ja nuorilta kysyttiin heidän kiinnostuksiaan taiteen, kulttuurin ja urheilun harrastamiseen. Näiden toiveiden toteutumiseen jaetaan nyt kolmen vuoden aikana 7,7 miljoonaa euroa.

 

koonnut: Pasi Björk

 

Kunnallisvaaliohjelma

  1. Talous ja työllisyys

Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan toiminnallisuus ja elinvoimaisuus perustuu siihen, että taloudenpitoon, yhteisten varojen hoitamiseen, suhtaudutaan vastuullisesti.

  • Kunnan taloutta pitää hoitaa niin hyvin, että verotusta ei jouduta kiristämään.
  • Kunnassa tulee suhtautua positiivisesti yrittäjyyteen ja yritysten työllistämismahdollisuuksien tukemiseen.
  • Varsinkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toimet nuorison syrjäytymisen estämiseksi ovat kuntalaisten hyvinvoinnin perusta, mutta myös taloudellisesti ajateltuna pitkän aikavälin investointeja.

  1. Hyvinvointi ja palvelut

On tärkeä tunnistaa oman kunnan asukkaiden tarpeet, jotta palveluvalikoimasta muodostuu aidosti kuntalaisen arkea ja hyvinvointia parantava kokonaisuus. SOTE -uudistuksen jälkeen kunnan tehtävissä korostuvat ennaltaehkäisevät palvelut.

  • Asukkaiden arkiseen hyvinvointiin vaikuttavat niin työllisyys, osallisuuden mahdollisuudet kuin toimintakykykin. Huomioon tulee ottaa kaikki ikäryhmät nuorista senioreihin (turvallinen, inhimillinen ja arvokas ikääntyminen).
  • Asukkaiden hyvinvoinnin tulee olla itseisarvo, mutta se on myös taloudellisesti kannattavaa julkisten varojen säästyessä sosiaalihuollon ja sairauksien hoidon osalta.
  • Erityisesti liikunta- ja kulttuuripalvelut tulevat olemaan avainasemassa kuntalaisten hyvinvoinnin parantamisessa. Yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa tulee korostaa.
  • Tulevaisuudessa palvelut haja-asutusalueella digitalisoituvat entisestään. On tärkeää, että huolehditaan riittävästä neuvonnasta ja tuesta, jotta näiden käyttäminen ja sitä kautta asuminen haja-asutusalueella säilyy mielekkäänä.

  1. Sivistys

Sivistys on elinikäistä oppimista. Sivistyksen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Kunnan tulee osaltaan luoda tälle hyvät edellytykset.

  • Kunnassa sivistyksen kärkihankkeeksi on otettava digitalisaatio kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta lähtien. Panostetaan siihen, että digitaaliseen oppimiseen luodaan mahdollisuudet ajanmukaisten laitehankintojen avulla, mutta yhtä lailla tärkeää on myös positiivinen asenne muutokseen ja panostus opettajien koulutukseen.
  • Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tulee lisätä ja monipuolistaa yhteistyössä työnantajien kanssa. Tavoitteena on luoda jokaiselle opiskelijalle sopiva oppimispolku yhdistelemällä joustavasti käytännönläheisyyttä opintoihin. Myös perusopetuksen puolella on mahdollistettava käytännönläheiset oppimispolut

  1. Ympäristö ja maatalous

Monimuotoisesta luonnosta on kannettava vastuuta ja maatalouden edellytyksistä tulee huolehtia. Ainutlaatuisen ympäristön vaaliminen on palvelus ja vastuullisuuden osoitus tuleville sukupolville.

  • Maatalous on kunnassamme tärkeä elinkeino. Kotimaisen ja lähiruuan suosiminen ja siihen kannustaminen on yksi keino kunnassa osoittaa ekologista ajattelua ja tukea paikallista maaseutuyrittäjyyttä.
  • Tehostetaan ravinnekierrätystä ja pyritään kohti ravinneneutraalia kuntaa. Ravinneneutraali maanviljely on hyvä tavoite, jolla edistetään kestävää luonnonvarojen käyttöä ja ruuantuotantoa.
Pasi Björk: Miksi hallituksemme tekee ikäviä leikkauksia?

Pasi Björk: Miksi hallituksemme tekee ikäviä leikkauksia?

Aika usein kokoomuslaisena saa kuulla, kuinka Kokoomus on vain kylmä, leikkauksia himoitseva puolue. Sitä Kokoomus ei ole. Ei yksikään puolue tässä maassa himoitse leikkauksia. Kokoomus on aidosti hyvinvointivaltion asialla ja siksi sopeuttamassa valtion menoja, jotta meillä olisi hyvinvointivaltio vielä kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päästä. Aukaisen hiukan valtiomme talouden tilaa muutamin kuvaajin:

(kuvat voi klikata suuremmiksi)

Ylläolevissa kuvissa näkyy selkeästi vuoden 2008 kansainvälisen finanssikriisin vaikutus Suomeen, Yhdysvaltoihin ja koko Euroalueeseen. Suomi on valitettavasti se huonoin finanssikriisistä toipuja. BKT:n kasvussa olemme koko Euroalueen viimeisenä.

sopeuttaminen

Joskus kuulee puhuttavan, että Suomen talous ei kasva sen vuoksi, että meillä leikataan niin paljon ja kasvu ei mahdollistu. Ylläoleva kuvaaja kertoo, että tälle väitteelle ei löydy totuuspohjaa. Itseasiassa ne valtiot, jotka ovat talouttansa sopeuttaneet ovat niitä samoja valtioita, joilla BKT on kasvanut Suomea paremmin. Suomessa ei ole touteutettu juurikaan leikkauksia verrokkivaltioihin nähden.

Tässä ehkä kaikista konkreettisimmat kuvaajat siitä miksi olemme tässä sopeuttamistarpeessa tällä hetkellä. Talouskasvu on ollut -5% samaan aikaan, kun suomalaisten ansiotaso on noussut +25%. Erityisesti julkisen puolen palkat ovat kasvaneet voimakkaasti. Suomen julkiset menot ovat koko EU:n suurimmat. Ei tarvita kovinkaan kummoisia matematiikan taitoja, että voidaan päätellä tämän johtavan valtiomme vahvaan velkaantumiseen. Tällä hetkellä Suomi on koko Euroopan nopeimmin velkaantuva maa. Tämäkin on asia, jota joutuu teroittamaan aika useasti niille, jotka toteavat, että eihän Suomi ole lähellekään EU:n velkaisin maa ja velkaa on vara ottaa lisää. Emme ole velkaisin, mutta nopeimmin velkaantuva. On laskettu, että seitsemän vuoden sisään olemme samassa velkatilanteessa kuin paljon puhuttu Kreikka. Silloin se tarkoittaa sitä, että olemme menettäneet nykyisen hyvinvointivaltion. Kreikkahan joutui EU:n puolelta tiukkaan talouskuriin, jonka seurauksena koko sosiaaliturvaa (eläkkeitä, työttömyysturvaa…) sekä julkisia työpaikkoja leikattiin n. 40%. Tämä olisi jokaisen leikkauksia kritisoivan syytä muistaa. Nykyiset sopeuttamistoimet tuntuvat nappikaupalta siihen nähden mikä suomalaisia odottaisi, mikäli emme nyt näitä sopeuttamisia suorita.

Paras hyvinvointivaltion puolustaja on se, joka pitää huolen että meillä on hyvinvointivaltio myös tulevaisuudessakin.

Loppuun vielä tutkittavaksi pari muutakin melko lohdutonta kuvaajaa. Niistä työtunnit ansaitsevat erityistarkkailua, koska paljon on puhuttu myös viikottaisen työajan pidennyksistä. Työntekijöistä tuntuu epäreilulta, että heidän työaikaansa pidennetään palkatta kilpailukyvyn nimissä. Fakta on kuitenkin, että suomalaisten vuotuinen työaika on lyhentynyt keskimäärin sadalla tunnilla vuodessa viimeisen 15 vuoden aikana. Nousukauden aikana suomalaisten palkka on kasvanut ja työajat lyhentyneet. Itse koen ihan oikeudenmukaisena toimena, että nyt taantuman aikana näistä saavutetuista eduista pystytään joustamaan yhteisen edun nimissä, edes määräaikaisesti. Meillä on hyvinvointiyhteiskunta säilytettävänä.

Kuvat: Tuomo Luoma

Pasi Björk: Digitalisaatio hallituksen kärkihankkeena sekä toiveeni Marttilalle

Pasi Björk: Digitalisaatio hallituksen kärkihankkeena sekä toiveeni Marttilalle

Opettajana olen henkilökohtaisesti erittäin kiinnostunut digitalisaatiosta opetuksen kehittämisen näkökulmasta.

Digitalisaatioon kohdistuu myös ennakkoluuloja, kuten lähes kaikkeen uuteen on aina kohdistunut. Jotkut näkevät digitalisaation vain opetuksen viihteellistäjänä, ruutuajan lisääjänä ja tosielämästä syrjäytymisenä. Huonosti toteutettuna digitalisaatio saattaa tuota jopa olla. Kouluviihtyvyydessä Suomi ei ole koskaan ollut menestyjä, joten jos oppilaat kokevat digitaalisen oppimisympäristön viihdyttävänä, niin eikö se ole vain kannustettava asia. Toki pelkkä viihteellisyys edellä ei voida edetä, mukana pitää olla pedagogia ja selkeä kasvatuksellinen/opetuksellinen pohja.

Listaan alle muutamia digitalisaation hyötyjä opetuksessa.

  • Erityisopettajana näen digitalisaation mahdollistavan erilaisten oppijoiden ja oppimistyylien paremman huomioinnin. Opetuksen eriyttäminen ylös-/alaspäin, yksilöllistäminen ja koulutustarjonnan laajentaminen ovat kaikki tervetulleita asioita perusopetukseen. Parhaimmillaan opetuspelit ovat oppilaita ”diagnosoivia”, jolloin tehtävät muokkautuvat oppilaan etenemisen ja kehittymisen mukaan. Tällä vältetään monia turhautumisia, kun oman oppimistahdin ei tarvitse edetä massan mukana. Tällä voi olla myös valtavia vaikutuksia yhteiskunnallisesti, kun lahjakkaammat oppilaat käyttävätkin oppitunnit entistä tehokkaammin. Digitalisaatiossa ei tarvitse, eikä kuulukaan tyytyä vain olemassa oleviin opetusapplikaatioihin. Opettaja pystyy helposti muokkaamaan ja luomaan itse opetusmateriaalinsa. Perinteinen oppikirjatyöskentely niputtaa oppilaat kahteen kategoriaan, peruskirjan käyttäjiin ja helpotettujen E-kirjojen käyttäjiin, vaikka erilaisia oppijoita ja oppimisvaikeuksia on lukemattoman monia. Digitaalisessa oppimisympäristössä tehtävät voidaan yksilöidä hyvinkin erilaisiksi. Oppilas voi päästä samaan oppimistavoitteeseen vaikka videotehtävän avulla, tutkimistehtävän avulla, dokumentoinnin avulla, toiminnallisen simulaation avulla, skype-haastattelun avulla…
  • Opetus voidaan järjestää ajasta ja paikasta riippumatta. Edut konkretisoituvat paremmin vasta toisen asteen koulutuksesta alkaen, mutta ei toki ole poissuljettua, että perusopetuksessa myös tätä digitalisaation puolta hyödynnettäisiin.
  • Vaikka oppimateriaalin laatimisesta siirtyykin vastuuta enemmän opettajille, niin kaikkea ei tarvitse itse tehdä. Valmiita materiaaleja on helppo jakaa muiden käyttöön. Jokaisen opettajan vahvuuksia voidaan hyödyntää entistä enemmän koko opetusyhteisön eduksi, kuntarajat ylittäen.
  • Taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys. Muokattava sähköinen oppikirja maksaa tällä hetkellä 5€/oppilas, kun fyysisen oppikirjan hinta on n. 25€/oppilas luokkaa. Samoin luontoa säästyy, kun paperista materiaalia ei tarvita enää samoissa määrin. Laitehankintakustannukset saadaan aika nopeasti säästettyä kirjanhankintakustannuksissa. Taloudellisia resursseja voidaan siis suunnata toimintaan oppikirjakustannusten sijasta. Simulaatioiden avulla säästetään myös monista materiaalikustannuksista tai mahdollistetaan ylipäänsä sellainen oppiminen, mikä ei ennen ole ollut taloudellisesti edes mahdollista.

Kaiken tämän jälkeen on syytä todeta, että kohtuus on hyvästä kaikessa. Kaikkea ei kuulu, eikä saa tehdä digitaalisesti. Tarvitaan edelleen perinteisiä opetus-/kasvatuskeskusteluita, sosiaalisia taitoja kehittävää toimintaa yms. Toisaalta tässä digitalisaatio saattaa olla myös hyödyksi. Opettajan ei välttämättä tarvitse puntaroida uhraako kaikkien oppimisaikaa jonkun oppilaan kanssa käytävän kasvatuskeskustelun vuoksi vai lykkääkö kasvatuskeskustelua myöhemmäksi (joka harvoin on suositeltavaa), kun oppilailla on mahdollisuus itseohjautuvasti siirtyä oppimisen pariin opettajan käydessä arvokasta kasvatuskeskustelua toisaalla.

Maailma muuttuu vauhdilla ja niin on myös suomalaisen koulumaailmankin muututtava sen mukana. Tämän päivän ekaluokkalaiset ovat työmaailmassa vielä vuonna 2070. Massapäistävä koulumaailma palveli liukuhihnateollisuutta, jossa innovatiivisuus ei ollut hyve. Tämän päivän koululaista perinteinen koululaitos ei enää palvele.

Digitalisaatio tulee koskettamaan myös muita aloja kuin opetusalaa. Erityisen hyödyllisenä näen digitalisaation terveydenhuollossa. Erityisesti kaukana sairaaloista asuville uusi teknologia voi olla jopa henkiä pelastavaa. Jo nyt on valmistumassa applikaatioita ja laitteita, jotka pystyvät diagnosoimaan ihmisiä kotona. Laitteet suorittavat perusmittauksia ja kerryttävät dataa lääkärille, jolloin lääkäri voi poikkeuksellisen elintoiminnon seurauksena kutsua potentiaalisen kohtauksensaajan tutkimuksiin ennen kohtalokasta komplikaatiota. Itse korvakierteisen lapsen isänä otin innolla vastaan applikaation iPhonelle, jolla pystyttiin kotona jo diagnosoimaan korvatulehdus. Toki virallisen diagnoosin tekee aina lääkäri, mutta kyseisen applikaation avulla pystytään välttämään useita turhia lääkärikäyntejä, joka on yksittäiselle perheelle ja terveyskeskusresursseille tervetullut asia.

Loppuun toive vielä Marttilan kunnalle: Jos/kun Marttilan kouluun tehdään tablettihankintoja jollain aikavälillä, niin toivon että pelkkien laitehankintojen sijasta budjetoidaan rahaa myös applikaatioiden tilaamiseen/opettajien koulukseen. Tabletit itsessään eivät palvele ketään. Tarvitaan osaavia käyttäjiä ja oikeasti päteviä pedagogisia applikaatioita. Mieluummin valitaan vaikka pienempi määrä laitteita hyvällä pedagogisella käytöllä, kuin iso määrä laitteita ilman fiksua käyttötarkoitusta.

Pasi Björk